Vapaus käteen jää

Olen viimein saanut asunnon.
Mulla on ihan omat kotiavaimet. Kotiin johon kukaan muu ei pääse.
Minun kotiini.
Minun suojaani.
Täällä minä päätän kuka tulee sisään ovesta.
Olen taas oman elämäni herra.
Olen taas aikuinen.

Istun tyhjässä pienessä kaksiossa tukholmankadulla. Asunnossa on hämärää, en ole vielä tehnyt sähkösopimusta. Ei ole huonekaluja, ei mitään. Asunto on tyhjä ja hiljainen.

Mä istun yksin keskellä mun hämärää makuuhuonetta.
Vaikka mulla ei ole mitään, näen kaiken jotenkin todella kauniina.
Ihailen sitä kaikkea tyhjyyttä, mulla on jotenkin vapaa olo.
Tämä on nyt minun valtakuntani, jossa vallitsevat minun sääntöni.
Täällä mun ei tarvitse hävetä ei pelätä.
Täällä olen vain minä ja se elämäni joka alkaa nyt tästä päivästä.
Pohjalta voi vain nousta.
Ja tyhjään tilaan mä voin rakentaa ihan mitä tahdon.
En tiedä vielä mitä se on, mutta keksin sen kyllä aikanaan.

Ja hetken, mä olen onnellinen.

IMG_5026.JPG

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s